miten torakat selviytyvät ydinaseista

Torakat ovat maapallon kestävimpiä olentoja. Ne kestävät melkein mitä tahansa, paitsi ruoan ja veden puutetta pitkiä aikoja. Torakoita on ollut olemassa yli 300 miljoonaa vuotta, minkä vuoksi niitä kutsutaan ”selviytymiskärpäsiksi”. Tässä artikkelissa selvitämme, miten torakat selviytyisivät ydinvoiman maailmanlopusta. Etkä luultavasti halua lukea sitä, jos sinulla on pakkomielle hävittää nämä pienet otukset kodistasi.
Miten torakat selviävät ydinpommista?
Torakat ovat äärimmäisen sitkeitä selviytyessään äkillisistä ympäristömuutoksista. Scientific Reports -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tutkijat havaitsivat, että äkillinen lämpötilan muutos oli todennäköisin skenaario maailmanlaajuiselle torakoiden maailmanlopulle. Tutkijat havaitsivat, että äkilliset, jyrkät lämpötilan laskut ovat todennäköisin syyllinen siihen, että suurin osa maailman torakkapopulaatiosta tuhoutuu. Lämpötilan laskua tapahtuu usein suurimmassa osassa maailmaa, ja se on suhteellisen luonnollinen ilmiö. Ydinsäteilyä sen sijaan esiintyy äärimmäisen harvoin ja vain ihmisen aiheuttamissa onnettomuuksissa, kuten ydinpommin räjähdyksessä tai myrkkyvuodossa. Vaikka ydinräjähdys tapahtuisi, säteily vaikuttaisi vain välittömään ympäristöön eikä muualle maapallolle. Säteilyalueen sisällä olevat torakat kuolisivat välittömästi, mutta säteily ei kulkeutuisi niin kauas, että se vaikuttaisi räjähdysalueen ulkopuolella eläviin torakoihin.
Voivatko torakat aistia ydinräjähdyksiä?
Torakat eivät pysty aistimaan ydinräjähdyksiä, joten ne eivät pystyisi pakenemaan ajoissa välttääkseen kuoleman. Tämä tarkoittaa, että kaikki ötökät ympäri maailmaa kuolisivat välittömästi, kun ydinpommi räjäytetään. Vielä mielenkiintoisempaa on, että suurin osa maailman hyönteisistä on itse asiassa torakoita. Journal of Insect Science -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan maapallolla on noin 10 miljoonaa torakkaa ihmistä kohti. Tämä tarkoittaa, että torakoita on noin 10 kertaa niin paljon kuin maapallolla on ihmisiä. Nämä hyönteiset ovat niin yleisiä, koska ne ovat uskomattoman sitkeitä ja kestävät lähes mitä tahansa ympäristöä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos ydinpommi räjäytettäisiin, jäljelle ei jäisi juuri mitään muita eläin- tai hyönteislajeja.
Olisiko torakoilla aikaa paeta?
Vaikka saattaa vaikuttaa siltä, että torakoilla ei olisi aikaa paeta ydinräjähdystä, nämä ötökät ovat itse asiassa melko nopeita. Journal of Zoology -lehdessä vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että amerikkalaiset torakat, yksi yleisimmistä torakkatyypeistä, pystyvät juoksemaan yli metrin sekuntinopeudella. Tämä on enemmän kuin riittävä nopeus ydinräjähdyksen ohittamiseen. Tutkijat vertasivat amerikkalaisen torakan lentonopeutta ja etäisyyttä Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten hypokeskuksesta (räjähdyksen keskipisteestä) ja totesivat, että hyönteisillä olisi ollut runsaasti aikaa paeta. Tutkijat havaitsivat, että torakoilla olisi ollut jopa 10 sekuntia aikaa paeta ennen kuin räjähdys olisi tappanut ne ja että ne olisivat voineet kulkea noin 457 jalan matkan ennen kuolemaansa.
Miten torakat selviytyisivät radioaktiivisesta laskeumasta?
Tässä päästäänkin varsinaiseen kysymykseen: selviäisivätkö torakat radioaktiivisesta laskeumasta? Vastaus on kyllä, mutta ne eivät ehkä näytä tai käyttäydy samalla tavalla kuin nyt. Tätä ilmiötä kutsutaan mutaatioksi, ja se tapahtuu, kun solut altistuvat korkealle säteilylle. Journal of Pest Science -lehdessä vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että säteilylle altistuneista torakoista tuli todennäköisemmin jättimäisiä superkokoisia torakoita. Tämä tarkoittaa, että hyönteiset eivät vain selviäisi hengissä, vaan ne kukoistaisivat radioaktiivisessa ympäristössä ja pystyisivät lisääntymään jopa nykyistä nopeammin. Tutkijat simuloivat ydinräjähdystä altistamalla torakoita korkealle gammasäteilylle laboratorioympäristössä. He havaitsivat, että säteilylle altistetut torakat olivat kaksi tai kolme kertaa suurempia kuin tavalliset torakat ja että ne elivät huomattavasti pidempään kuin säteilyttämättömät torakat. Tutkijoiden mukaan säteily muuttaisi hyönteisten geneettistä koodia ja saisi ne elämään jopa viisi kertaa nykyistä pidempään.
Voivatko torakat hengittää radioaktiivisessa ympäristössä?
Kyllä, torakat voivat hengittää radioaktiivisissa ympäristöissä, koska niillä ei ole keuhkoja. Torakat hengittävät kehonsa sisällä sijaitsevien henkitorvien kautta. Nämä putket kuljettavat happea koko torakan kehoon, ja ne sijaitsevat koko torakan ulkorungon alueella. Tämä tarkoittaa, että hyönteisen kehossa ei ole mitään kohtaa, jossa se ei saisi happea, joten se voi hengittää hienosti radioaktiivisessa ympäristössä. Jos radioaktiivisia hiukkasia pääsisi torakan kehoon, ne päätyisivät henkitorveen eivätkä pääsisi kulkeutumaan pidemmälle.
Kuinka nopeasti torakan munat hautoutuvat?
Jos säteilytasot olisivat tarpeeksi korkeat, mutaatioprosessi jatkuisi ja johtaisi lopulta torakkalajin sukupuuttoon. Mutta jopa tässä epätodennäköisessä tilanteessa mutaatioprosessi kestäisi vuosia. Journal of Pest Control -lehdessä vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että säteilyn pitäisi olla 100 000 kertaa korkeampi kuin se, mikä tavallisesti tappaisi torakan, jotta sen geneettinen koodi muuttuisi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos säteilytasot olisivat tarpeeksi korkeat torakoiden mutatoitumiseen, munien hautominen ja jälkeläisten aikuistuminen kestäisi vuosia. Säteily ei tappaisi torakoita välittömästi, mutta se muuttaisi hyönteisten geneettistä koodia ja saisi ne lisääntymään hitaammin. Tämä tarkoittaa, että mutaatioprosessi kestäisi huomattavasti normaalia kauemmin.
Johtopäätös
Torakat ovat yksi maapallon kestävimmistä lajeista. Ne selviytyvät lähes missä tahansa ympäristössä ja jopa ydinräjähdyksen aiheuttamista äärimmäisistä lämpötiloista. Jos ydinpommi räjähtäisi, se tappaisi välittömästi kaikki lähellä olevat torakat, ja säteily leviäisi kauemmas räjähdyksen voimakkuudesta riippuen. Vaikka säteily tappaisi torakat, mutaatioprosessin loppuun saattaminen ja torakkalajin täydellinen hävittäminen kestäisi vuosia. Jos olet joskus tilanteessa, jossa ihmettelet, miten torakat selviytyisivät ydinapokalypsistä, nyt tiedät.