Madagaskarin sihisevät torakat tunnetaan myös nimellä sihisevät torakat tai torakat, koska ne ovat epätavallisen näköisiä ja pystyvät sihisemään. Kuten nimestä voi päätellä, nämä torakat ovat kotoisin Madagaskarista. Sen lisäksi niitä tavataan myös muilla trooppisilla alueilla, kuten Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Uudessa-Kaledoniassa. Nämä yöeläimet ovat kaikkiruokaisia, mikä tarkoittaa, että ne syövät kasveja ja eläimiä. Ne suosivat elinympäristöä, jossa on korkea kosteus, jotta ne voivat uhatessaan tuottaa vaahtoavaa eritteensä, joka saa ne näyttämään suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Ne viettävät suurimman osan ajastaan piilossa kivien tai tukkien alla tai muissa pimeissä paikoissa, joihin ihmiset harvoin menevät. Niiden suosima ravinto on mätänevät lehdet ja kasvillisuus, kuten esim.
Ruokavalio
Muiden hyönteisten tavoin niiden ruokavalio sisältää runsaasti proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Ne käyttävät proteiinia mätänevistä lehdistä ja vihanneksista, elävistä hyönteisistä ja pieneläimistä. Niiden tiedetään syövän myös kuolleita eläimiä, kuten hiiriä ja pieniä käärmeitä. Lisätäkseen proteiinien saantia ne syövät usein omaa irtoavaa nahkaansa. Ne syövät myös sieniä ja jäkäliä, joita on metsän lahoavissa puissa ja puissa.
Mitä madagaskarilaiset hissing-torakat syövät?
Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa mätänevistä lehdistä, vihanneksista ja hyönteisistä. Ne syövät myös sieniä, jäkäliä ja omaa irtoavaa ihoaan. Niiden tarvitseman ravinnon määrä riippuu niiden elämänvaiheesta. Toukkina ne tarvitsevat enemmän ravintoa kuin aikuisina. Lisääntyessään ne tarvitsevat vielä enemmän ravintoa.
Mistä löydät madagaskarilaisia hissing-torakoita?
Näitä otuksia tavataan pääasiassa trooppisilla alueilla, kuten Uudessa-Kaledoniassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Madagaskarilla. Niitä on kuitenkin havaittu myös lauhkeammilla alueilla. Niitä on tavattu esimerkiksi Aasian osissa.
Madagaskarin sihisevän torakan puolustusmekanismi
Sihisevä torakka pystyy tuottamaan tahmeaa ja vaahtomaista ainetta, joka tunnetaan nimellä hissing spray. Se tuottaa tätä ainetta, kun se tuntee itsensä uhatuksi. Tämä suihke koostuu tahmeasta aineesta, joka muistuttaa vaahterasiirappia. Kun torakka tuottaa tätä suihketta, se myös pitää ääntä. Tämä ääni muistuttaa sihisevää ääntä, mistä nämä torakat ovat saaneet nimensä. Kun nämä torakat rikotaan auki, ne pystyvät päästämään voimakkaan hajun. Haju muistuttaa mätänevän ruhon hajua. Tämä haju auttaa niitä karkottamaan saalistajia. Se ei kuitenkaan ole ihmiselle tappava. Haju on vain niin voimakas, että se laukaisee nielemisrefleksin.
Madagaskarin sihisevän torakan elinikä
Madagaskarin sihisevän torakan elinikä vaihtelee lajin mukaan. Esimerkiksi trooppisen sihisevän torakan elinikä on noin 11 kuukautta. Lauhkean vyöhykkeen sihisevän torakan elinikä on pidempi, noin 16 kuukautta. Näiden torakoiden elinikää on kuitenkin vaikea määrittää, koska niitä pidetään lemmikkeinä ja valvotuissa ympäristöissä. Vankeudessa pidetyn torakan elinikä on yleensä paljon lyhyempi kuin luonnonvaraisen torakan. Tämä johtuu siitä, että ne eivät altistu samalle määrälle stressiä!
Johtopäätös
Madagaskarin hissing-torakka on epätavallinen ja kiehtova otus. Nämä torakat ovat kotoisin maailman trooppisilta alueilta, ja niitä tavataan pääasiassa Uudessa-Kaledoniassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Madagaskarilla. Nämä otukset ovat kaikkiruokaisia ja syövät pääasiassa mätäneviä lehtiä ja vihanneksia, hyönteisiä ja pieniä eläimiä. Ne syövät myös sieniä, jäkäliä ja omaa irtoavaa ihoaan lisätäkseen proteiininsaantia. Sihisevä torakka pystyy tuottamaan tahmeaa ja vaahtoavaa ainetta, joka tunnetaan nimellä hissing spray. Se tuottaa tätä ainetta, kun se tuntee itsensä uhatuksi. Avattaessa nämä torakat pystyvät päästämään voimakkaan hajun. Nämä ovat vain joitakin tosiasioita madagaskarilaisesta sihisevästä torakasta. Toivottavasti ymmärrät nyt paremmin näitä kiehtovia otuksia!